Tule ja katso gostream

*
? ?????
? Links Here
? ψψψψψ


About The Author: Mika Dunder

War / liked it 47575 votes / 1985 / Vladas Bagdonas, Olga Mironova / The feature film directed by Elem Klimov, shot in the genre of military drama. The action takes place on the territory of Belarus in 1943. In the center of the story is a Belarusian boy, who witnesses the horrors of the Nazi punitive action, turning from a cheerful teenager into a gray-haired old man for two days / Runtime 142minute. Viimeksi päivitetty: 11/03/2015 Torstaina 12. 3. nähtävä Elem Klimovin neuvostoliittolainen elokuva sijoittuu maailmansodan aikaiselle Valko-Venäjälle. Elokuvan keskushenkilö on teini-ikäinen Florya, joka haluaa lähteä sotaan vastustamaan kotimaahansa hyökänneitä saksalaisjoukkoja. Elokuva perustuu Stalingradin piirityksestä selvinneen Klimovin muistoihin ja kokemuksiin. Tule ja katso ei ole perinteinen rymistelyyn keskittyvä sotaelokuva, vaan se vie katsojan kylmästi keskelle sodan julmuutta. Runollinen ja viipyilevä kuvaus murtaa uskomuksia sotaan liittyvästä sankaruudesta ja pyhyydestä. Elokuva esitetään 16 mm filmiltä. 145 min, K-16.
Klimov tule ja katso. Tule ja katso. Tule ja katso Иди и смотри (Idi i smotri) Ohjaaja Elem Klimov Käsikirjoittaja Ales Adamovitš Elem Klimov Tuottaja Mosfilm Säveltäjä Oleg Jantšenko Kuvaaja Aleksei Rodionov Pääosat Aleksei Kravtšenko, Olga Mironova Valmistustiedot Valmistusmaa Neuvostoliitto Tuotantoyhtiö Mosfilm, Belarusfilm Ensi-ilta 1985 Kesto 145 minuuttia Alkuperäiskieli valkovenäjä, venäjä, saksa Aiheesta muualla IMDb Elonet AllMovie Tule ja katso ( ven. Иди и смотри, Idi i smotri) on Elem Klimovin vuonna 1985 ohjaama neuvostoliittolainen sotaelokuva. Teos voitti Moskovan kansainvälisten elokuvajuhlien jaetun pääpalkinnon ja kansainvälisen kriitikkojärjestö Fiprescin palkinnon vuonna 1985. [1] Elokuva kertoo teini-ikäisen partisaani Florjan ( Aleksei Kravtšenko) tarinan saksalaisten miehittämällä Valko-Venäjällä vuonna 1943. Sisällysluettelo 1 Vastaanotto ja myöhempi arvostus 2 Katso myös 3 Lähteet 4 Aiheesta muualla Vastaanotto ja myöhempi arvostus [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Video-oppaassa vuodelta 1994 Markku Salmi sanoo elokuvaa kaunistelemattomuudessaan ahdistavaksi ja vahvasti sodanvastaiseksi ja antaa sille neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”. [2] Vuonna 2018 BBC:n kansainvälinen asiantuntijaraati äänesti elokuvan kaikkien aikojen sadan parhaan ei-englanninkielisen elokuvan joukkoon. [3] Katso myös [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] 36. Waffen-SS-divisioona Oskar Dirlewanger Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ↑ Moscow International Film Festival - 1985 year (Moskovan kansainväliset elokuvajuhlat - vuosi 1985) Moscow International Film Festival. Viitattu 12. 6. 2010. ↑ Romano, Bello (toim. ): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0. ↑ The 100 greatest foreign-language films BBC Culture. 30. 10. 2018. Viitattu 14. 11. (englanniksi) Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Tule ja katso Internet Movie Databasessa (englanniksi) Tule ja katso arvioita (englanniksi) () Toinen kokoelma arvioita filmistä (englanniksi) () Come and See (Idi i smotri) dvd Helmet-kirjastoissa () Juho Malanin: Idi i smotri, Tule ja katso (1985). 7. 4. 2008. Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Tule ja katso elokuva. Tule ja kato. Tule ja kassou.

Tule katsomaan kanssani. Tule katsomaan sadetta kun se putoaa. Tule ja kats. Tule ja katsu. Tule ja kassovitz.
Etusivu Top 50 Leffat Teemat Tv-opas Tv-sarjat Keskustelut Jutut Artikkelit Uutiset Info Tule ja katso arvosana 4, 29 Pisteytyksiä: 107 Tarkka arvo: 4. 290 Arvosteluja: 3 Kommentteja: 16 Arvostelut Lopulta koko homma palaa siihen pikkuiseen nappisilmään, joka istui vielä 1889 kiltisti äidin sylissä Eläimien luullaan olevan älyllisesti tyhmempiä kuin ihmisten. Kuolaava luppakorva näyttää kieltämättä aika yksinkertaiselta olennolta. Tiikerit syövät poikasiaan ja miespuoliset leijonat tappavat laumansa pennut, jotka eivät ole sen omia. Kun ihminen ei satu pitämään jostain toisesta ihmisestä vain, koska he eivät palvo samaa rasvalettiä niin tämä rasvaletti lähettää joukon nahkapöksyjä tuhoamaan nämä toiset ihmiset sillä perusteella, että ”Tällä rodulla ei ole oikeutta selviytyä”. Tämän tarinan voisi kertoa 630 kertaa uudestaan ja se saisi kyyneleet polttamaan poskia yhä uudestaan ja uudestaan. Vuonna 1943, kun Hitlerin mahtisuunnitelma höykyttää vähän Stalinia oli jo kääntymässä toisinpäin niin viirupäisen Viiksi-Villen vieläkin viirupäisempi sotaväki laittaa hyrskynmyrskyn. 14-vuotias Fljora tuntee velvollisuudekseen puolustaa isänmaataan ja liittyy partisaaneihin. Sota ei ole helppo asia, ei. Käsityskyvyn ylittävät raakuudet muuttavat ihmistä. Ne turruttavat ihmisen. Lopulta ihminen ei ole sellainen miksi me ihmisen luokittelemme. Se olotila ei ole kumminkaan eläin, vaikka se saattaisi tulla ensimmäisenä mieleen. Se on jotain muuta, joka saa katsojan hiljaiseksi ja masentuneeksi, sekä mietteliääksi. Vihan vallassa, jonka on syöttänyt joku hassu ulvova pätkä, murhaaminen ei todellakaan oikeuta ihmisille Luomakunnan Kunkun ? titteliä. Itse asiassa, tuntureilla juokseminen alasti ja kuun ulvominenkin on järkevämpää. Elem Klimov, Stalingradin piirityksen uhri ei liioittele teoksellaan. Kaikki näytetään sellaisena kuin se oli, niin rumaa kuin se olikin. Tällaisten asioiden vähättely ei todellakaan ole sopivaa. 100 000 ihmishenkeä ei ole pieni asia ja Klimov, jos joku tietää sen. Voi vain kuvitella miten Herra on voinut selvitä sodan kauhuista ja miten on hän pystyy elämään näiden muistojen kanssa. Jenkkilän selviytyjät voivat työntää tittelinsä sinne minne aurinko ei paista sillä Klimovin kaltaiset ihmisen ovat selviytyjiä, ihmisistä rohkeimpia. Taitavat näyttelijät ovat viimeinen asia, joka tekee tästä elokuvasta todella mahtavan.. Fljoraa esittävä Aleksei Kravchenko on koko valkokankaan traagisin hahmo 145 minuutin ajan. Järkyttyneet kasvot jäävät mieleen ja viimeinen kohtaus, jossa hillitön kostonhimo puretaan Rasvaletin kuvaan muistetaan aina. Lopulta koko homma palaa siihen pikkuiseen nappisilmään, joka istui vielä 1889 kiltisti äidin sylissä ja kaasukammiot olivat vielä kaukainen asia. Alkuosuuden pitkäveteisyydestä ja tahattomasta koomisuudesta kärsivä Tule ja Katso on niin sotaleffadiggareille kuin historiafriikeillekin must. Pisteet: rating 80, 000 Vieras Arvosteltu: 09. 07. 2004 Katsottu: VHS rating 100, 000 Saman kategorian TOP-leffoja Suosituksia Kommentit Paranoid Käyttäjä 01. 02. 19 klo 14:20 Karu katselukokemus oli. Ihme että näinkin hyvä leffa saatu kasaan Neukkulan kuolinkouristelujen aikoihin vuonna ljä. shinji 06. 01. 18 klo 23:52 Yleensä olen aina valittamassa, että leffoissa ei ole tunnelmaa tarpeeksi, mutta Come and See on tunnelmaltaan niin ahdistava että se lyö va... Lue loput wäpä 05. 10. 15 klo 08:30 Realistinen ja rankka sotakuvaus. Lassomies 24. 09. 15 klo 11:56 Truffaut sanoi tunnetusti, että "todella sodanvastaista elokuvaa ei ole olemassakaan;" lausuma, jonka voin allekirjoittaa, vaikka rikonkin sitä tuon t... Lue loput Ehkäpä kaikkien aikojen kouraisevin sotaeepos. rating 100, 000 John Lennonjohto 12. 06. 2004 23:37 Lopulta koko homma palaa siihen pikkuiseen nappisilmään, joka istui vielä 1889 kiltisti äidin sylissä rating 80, 000 Vieras 09. 2004 22:09 Niitä harvoja sotaelokuvia, jossa jokainen yksittäinen kohtaus ja kuva on omalla tavallaan ikimuistoinen. rating 100, 000 Brutus 24. 12. 2018 15:57 3% 1% 0% 10% 20% 21% 40%.
Tule ja katowice. Tule ja katso on toisen maailmansodan aikaiselle Valko-Venäjän maaperälle sijoittuva elokuva, joka lähestyy aihettaan sieltä haastavammasta päästä. Päähenkilönä on teini-ikäinen poika Florya ( Aleksei Kravchenko), joka määrätietoisena haluaa lähteä partisaanina sotaan vastustamaan maahan laaja-alaisesti hyökänneitä ja suuria alueita tuhonneita saksalaisjoukkoja ohjaaja Klimovin omiin muistoihin ja kokemuksiin pohjautuen. Toisin kuin monissa muissa sotaelokuvissa, joissa sankaruus on lopulta menestyksen ja onnistumisen tarjoama toimintakeino, on Klimovin elokuvan näkemys sodasta astetta kylmempi ja todellisempi. Toki Floryakin on alussa varma ratkaisunsa tuottamien hedelmien makeudesta, vaikka äiti osaakin odottaa pahaa kuultuaan sodasta pieneen kotikyläänsä kantautunutta tietoa. Elokuvan alkukuvat ovat jo hyvin runollisia ja siis vetoavalla tavalla omituisia. Kaksi teini-ikäistä poikaa kiertelee levottomasti autiolla hiekkarannalla. Kuin suoraan Jodorowskyn maailmasta pian hiekan alta maan tiukasta ja haudanomaisesta puristuksesta löytyy musta ja kylmä rynnäkkökivääri. Tämä takaa partisaanikokelaalle pääsyn sotaväkeen, jossa saappaista lähtien on pulaa varusteista. Koko elokuvaa leimaa rauhallisuus ja kärsivällisyys, jota käytetään salakavalasti katsojan asettamiseksi sellaiseen tilanteeseen, jossa tunnekirjon äärilaidat joutuvat aktivoitumaan. Klimovin kerrontatyyli pyrkii tehokkaassa hallinnassaan saattamaan katsojan myös siihen konkreettiseen tilanteeseen, jossa harva on oikeasti ollut; keskelle sotamaata jossa kuolema on äkillinen ja koskee kaikkia. Koko elokuva koostuu hyvin pitkistä jaksoista, jotka koostuvat lyhyemmistä kohtauksista. Toisinaan tilanteet etenevät melkein reaaliajassa, mistä tärkeimpänä esimerkkinä on mainittava jakso, joka on myös koko elokuvan painostavimpia. Floryan eksyttyä marssiryhmästään, kohdattua metsässä venäläistytön ja palattua takaisin kotikyläänsä paljastuu Klimovin elokuvan terävin piikki, eli kyky hallita täysin elokuvalleen otollisimmat näkökulmat ja niiden huomaamattomat vaihdokset. Tässä pitkien ja liikkuvien kuvien sekä äänimaailman merkitys on yhtäläisen tärkeä. Harvoin elokuvassa katsoja joutuu niin puristavan fyysisellä tavalla toteamaan tapahtunutta väkivaltaa ja myös sitä, kenen silmin hän tilannetta on ajautunut tarkkailemaan. Äänimaailman merkitys elokuvassa on toisinaan yhtä tärkeä kuin esimerkiksi ranskalaisella Gaspar Noélla. Kuvan ja äänen yhteisvaikutukseen liittyen Klimovin elokuvan paluujakso kotikylään on hirvittävimpiä tilanteita niin elokuvan kahdelle henkilölle kuin katsojallekin - jälkimmäiselle sen takia, koska hän huomaa kerronnallisen pitkityksen päätteeksi tulleensa huijatuksi keskelle konkreettista tilannetta elokuvan maailmassa. Hän joutuu siis äärimmäisten ja shokinomaisten tuntemusten riepoteltavaksi aivan kuin tämän jakson kaksi hahmoakin, joiden kummankin aistihavaintojen yhteisilmaisusta syntyy katsojalle tarjottu näkökulma, jossa hän on yhtä avuton kuin hahmotkin. Siinä missä valtaosa suuren rahan sotaelokuvista muistuttaa kovaäänistä tietokoneräiskintäpeliä, muistuttaa Tule ja katso sodassa olleen henkilökohtaista painajaisunta, jota ei pääse pakoon. Elokuvan juoni on oikeastaan hyvin yksinkertainen. Toisen maailmansodan määrittämän tarinan puitteissa siinä vain pieni joukko ihmisiä kulkee, pakenee ja vaanii autioilla niityillä ja metsissä määränpäästä seuraavaan. Monet kuvat ovat sisällöltään niin pelkistettyjä, että niiden lavastaminen onnistuisi keneltä tahansa, jolla vain on pääsy esimerkiksi tietynlaisiin vanhoihin vaatteisiin ja tarpeeksi tiheään metsään tai avonaiselle niitylle. Elokuvassa on paljon keskeisiä kohtauksia, joissa vain kävellään tai maataan nurmikolla. Äänimaailma myhäilee kuuloaistille tarkoitettuja vihjeitä tilanteista, jotka kestävät usein pitkään. Lopulta tuo kuvien näennäinen yksinkertaisuus ei tarkoita muuta kuin sitä, kuinka tärkeää ja aivan keskeistä elokuvassa pelkistämisen ja yksityiskohtien korostamisen taito on: asia mitä Aki Kaurismäki aina korostaa. Klimovin elokuvassa pelkistyksen myötä välittyvät inhimillinen autenttisuus ja lumovoima lähentelevät myös Tarkovskin elokuvakieltä etenkin kuvauksen osalta. Aleksei Rodionovin kuvaus perustuu pitkille otoksille ja paljon liikkuvalle kameralle. Kuvista tulee mieleen niin Tarkovskin oma sotaelokuva Ei paluuta kuin hänen myyttinen pirstale-elokuvansa Peili. Klimovilla kameran liikkeiden hienovaraisuus korostuu muutamassa kohtauksessa, jossa sivulle panorointi myötäilee kääntyvän katseen suuntaa. Vastaavasti elokuvan lopussa Floryan kohdattua ikäisensä venäläistyttö välittyy pienen huomaamattoman panoroinnin myötä ahdistavan konkreettinen ja peruuttamaton painajaiskuva, joka sulautuu elokuvan hahmojen (ja katsojan) tajuntaan pysyvästi. Kuvat on rakennettu ja omaksuttu sillä tavalla, että ne edellyttävät kameran alituista liikkumista ilman, että tuo liike kuitenkaan korostuisi lainkaan itse tarkoituksena. Käsikirjoituksen kannalta ja dramaturgisesti Tule ja katso on myös hiljentävä kokonaisuus. Elokuva murtaa kaikenlaiset uskomukset sotaan liittyvästä sankaruudesta tai pyhyydestä, sillä sen valitsema näkökulma piilee sotimiseen liittyvän poliittisen nihilismin elämänvastaisuudessa. Elämänvastaisuudessa siinä mielessä kuinka lapsisotilas voi uhrata elämänsä sankarihaaveille tai uskonnollisille jumalhaaveille ja kuinka erilaisena maailma näyttäytyy (elokuvassakin) aina silloin, kun kuvassa ei näy ihmisiä lainkaan. Se kyllä esittää lopussa "voittajia" ja "häviäjiä", mutta siihen mennessä on käynyt myös selväksi termien onttous yksilötasolla. Floryan äärimmäisen matkan päätteeksi palataan odottamattomalla tavalla hänen matkansa alkuun vertauskuvallisessa mielessä, kun hän riutuneena ja ruhjoutuneena sodan loppusuoralla kohtaa uuden partisaanipojan, joka liittyy miesten marssiin. Tätä seuraava kuvasarja dokumentaarista aineistoa toisen maailmansodan uhreista ja ruumiista sekä hektinen kuvasarja Hitlerin vaiheista lopulta etäännyttää katsojan elokuvan maailmasta ja asettaa tämän tietoiseksi tilanteesta ja "tarinan" muuttumisesta konkreettiseksi otokseksi lähihistoriaamme. Tapa lopettaa elokuva on kunnianhimoinen ja tehokas olematta teennäinen tai saarnaava. Harvassa elokuvassa on uskallettu palata Adolf Hitlerin hahmoon yksilönä - menestyneenä valtionpäämiehenä, sota- ja rotustrategistina, nuorena jalkaväkirykmenttiläisenä ja pienenä lapsena. Toista maailmansotaa ja natseja käsittelevien elokuvien kohdalla on aina suurena riskinä se, että aiheeseen suhtaudutaan liian voimakkain tuntein, jotka synnyttävät tekijöissä ja aiheen käsittelijöissä jyrkkiä mielipiteitä, yleispäteviä oletuksia, alleviivaavaa osoittelua ja iättömän toivotonta julistusta universaalista pahasta ja hyvästä. Toisin sanoen saksalaisten kuuluisimmat hirmutyöt toisessa maailmansodassa pystytään harvoin esittämään sellaisessa valossa, joka ei kehottaen osoittaisi katsojalle mitään tiettyä ajatussuuntaa tai moraalia. Tällaisesta epätavallisemmasta käsittelytavasta toimii esimerkkinä Polanskin puolanjuutalaisten vainoja kuvaava henkilökohtainen elokuva Pianisti, jonka lopussa kohtaamme odottamattoman saksalaisen upseerihahmon. Universaalin ja absoluuttisen pahan sijasta kohtaamme ihmisen, yksilön. Toki tuokin yksilö edusti tiettyä ryhmää, mutta edelleen hän oli yksilö ja täten eri asia kuin ryhmänsä ja absoluuttisuus. Klimovin elokuva ei täysin malta olla osoittelematta pahaa elokuvan lopussa. Toisaalta se toimii, koska näkökulma on ollut teini-ikäisen lapsen, joka peilaa elokuvassa ohjaajan omia henkilökohtaisia muistoja näistä ääritilanteista. Klimovin elokuvan loppua olisi kenties saatu astetta rohkeammaksi ja ainakin haastavammaksi, jos tiettyjen vangittujen natsien säälittävät puolustuspuheet ja pelkurielkeet olisi jätetty pienemmälle korostukselle. On selvää että maailman sodissa suuri määrä "sotarikollisia" ja keskeisiä toimijoita on kadonnut jäljettömiin sodan päätyttyä. Paenneita upseereita pidetään pelkureina ja ryhmänsä pettäneinä takinkääntäjinä siinä vaiheessa, kun he joutuisivat lailliseen vastuuseen sota-ajan toimistaan. Tästä on kuitenkin mahdollista kertoa myös yksilötasolla kuten Polanski äärimmäisen tehokkaasti ja haastav
Tule katsomaan elämäsi sää. Kysytty 13. 3. 2014 Terve! Elokuvan nimi on Tule ja katso ( Come and See) Löytyy Rauman pääkirjastosta ja sotaelokuvista kiinnostuneena olisin halunnut katsoa tämän. Mutta tekstitysvaihtoehdoista ei löydy suomitxt. Onko tosiaan näin? T: Jouni Vastaus Vastattu Päivitetty Hei, kyllä näin valitettavasti on, että tässä elokuvassa ei ole suomenkielistä tekstitystä. 0 ääntä Oliko vastauksesta sinulle hyötyä? Luettu 540 views Vastaaja Rauma Asiasanat elokuvat Neuvostoliitto 1980-luku Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä. Kommentoi vastausta Kommenttisi Tietoa tekstimuodoista Tekstimuoto Ei muotoiluja Sallitut HTML-tagit: ' Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti. Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi. Nimesi Sähköpostiosoitteesi Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä? Vastauksesi. '
Tule ja katso lehti. Elem klimov tule ja katso. Tule ja katso dvd. Tule ja katou.
Tule ja katso Rated 3.6 / 5 based on 72 reviews.

コメントをかく


「http://」を含む投稿は禁止されています。

利用規約をご確認のうえご記入下さい

Menu

メニューサンプル1

メニューサンプル2

開くメニュー

閉じるメニュー

  • アイテム
  • アイテム
  • アイテム
【メニュー編集】

管理人/副管理人のみ編集できます